keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2007 12:55

Elämää flunssan jälkeen

Naurispaja palaa rikospaikalle ja käsittelee mahtikasan palautetta ja pohtii yhteiskunnan rappiotilaa. Suihkukäyttäytymistä, napanuoria ja happamia nauriita sivutaan myös.

Naurispaja podcast #63 13.3.2007 (49:06 44,9MB)

suora linkki ohjelmaan >
rss-feed >

- Ääni, sen poistuminen ja paluu, sekä kadotettu addrenaliini
- Kommenttilaatikosta ammennettua:
  • ydinvoimakeskustelusta
  • hamstraus ja horoskooppimerkkien korrelaatio
  • tyrni laskee kuumeen
  • suihku vs. amme
  • ja paljon muuta
- Filkkareista kevyesti
- Hyvinvointivaltio rappeutuu?
- Kokoomus + realismi
- Muutosvaalit?
- Voiko ilman vilppiä pärjätä yritysmaailmassa?
- Comic relief

Taustoitusta:
Naurispajan FrapprMap
Ahon jogurtti (ei siis Aholan, kuten virheellisesti sanoimme)
Tampere Film Festival
Five Corners Quintet
Carola & Kiinteistövälittäjät
Josh & Jessie do Armi & Danny

Jatkakaa juttua kommentoimalla blogissa tai lähettämällä s-postia osoitteeseen naurispaja[a]gmail.com tai ääninäytettä MyChingoon. Rokrok! :)

Tunnisteet: ,

3 Kommentit:

Anonymous Anonyymi sanoi...

Moi. Kämppisteni (ennen 4kpl, nyt 3kpl) horoskooppimerkeistä en tiedä, eivätkä paraikaa ole paikalla jotta voisin kysyä. Yritän muistaa raportoida myöhemmin. Minä olen skorpiooni, entinen hamstraaja mutta nykyään olen aika vastakkainen. Tietty ehkä se on osittain vastareaktiota näihin kämppiksiini. Ei muuten ole tarkoitus antaa huonoa kuvaa kämppiksistäni, olemme mitä parhaita ystäviä mutta ei ole aina aivan järkevää tämä meidän toiminta. Mutta mepä emme olekaan mikään ydinperhe, joten järkeä ei aina niin tarvitse olla. Elämäni ei muutoinkaan ole liian vakavaa :)

Hapannaurista valmistetaan kuten muitakin hapantuotteita. Eli: leikellään tuote tai vaihtoehtoisesti raastetaan raastinraudan kerkealla terällä. Itse suosin hapattamisessa lasipurkkeja koska niistä näkee helpoiten mitä siellä oikein tapahtuu, joidenkin mielestä keraamiset astiat ovat parhaita. Ladotaan purkkiin, ja suolaa sekaan kerroksittain. Sillai sopivasti. Suolan on tarkoitus estää tavaran pilaantuminen parin ekan päivän aikana ennenkuin maitohappokäyminen hapantaa sen niin paljon ettei siinä enää elä bakteerit. Kun kamat (nauris, kaali, lanttu, mikävaan (no kaikki ei kyllä käy), voi laittaa sekaisinkin) on purkissa, nuijitaan jollain konstilla niin että neste irtoaa. Kaali ja nauris menevät sellaisiksi kuultaviksi kun niitä on riittävästi nuijittu. Joku perunanuija tm. on hyvä, itse vetelen tosin rystysillä mutta sitä ei välttämättä halua tehdä. Treenasin ennen itse kungfua joten tuo nyrkki oli silloin aika luonnollinen työkalu ruoanlaittoonkin :) Pieksemsen tarkoitus on saada ilma tavarasta pois, koska oikeanlainen hapatus on anaeroobinen eli hapeton prosessi.

Ihmisen tai muun eläimen lihaksissakin kehittyy maitohappoa nimenomaan anaeroobisessa työskentelyssä. Lihan riiputtamisen mureuttava vaikutus perustuu käsittääkseni myöskin juuri lihaan muodostuneeseen maitohappoon.

Takas asiaan: purkittamisne jälkeen sitten vaan jonkinlainen vesilukko päälle (eli kaiken tavaran pitää olla vedenpinnan alla). Vettä ei yleensä tarvi lisätä, se mikä murjomalla irtoaa pitäisi riittää. Jos ei, voi sekaan laittaa keitettyä vettä jäähdytettynä. Erilaisia vesilukkoniksejä on, yksi on se että purkkiin laitetaan päällimmäiseksi isoja kaalinlehtiä joiden alla se kaikki muu ruoka-aines on, ja sitten sen päälle kivi tm. paino. Tietty kaikki tarpeet pitää olla puhtaita, purkit ja kivet ja muut.

Okei, sitten jonnekin hieman lämpimään paikkaan, vaikka jääkaapin päälle pariksi päiväksi. Pinnalle alkaa tulemaan vaahtoa ja ruoka-ainekseen ilmaantuu kuplia. Se on prosessissa syntyvää hiilidioksiidia ja merkki siitä että homma skulaa. Samoin pitäisi erittyä sellainen hapan haju, vaikkapa juuri hapankaalista tuttu. Einestä voi hieman painella että kuplat lähtevät veke. Kun purnukka on ollut lämpimässä jokusen päivän, se laitetaan lievästi viileään (joku 15 astetta) olemaan rauhassa vaikkapa pari viikkoa ja sitten jääkaappiin tm. niin pitkäksi aikaa kuin tarvii. Joskus tapanani oli, etten syö hapankaalia ennenkuin on seissyt ainakin puoli vuotta. Hätäisempi syö noin 1.5kk vanhaa kaalia.

Luomujuurekset hapattuvat helpommin ja maku on parempi. Tämä ei varmaan ollut suuri yllätys.

Hapatus muuten ei juuri voi mennä pieleen. Eka voi treenata vaikka tavallisella kaalilla, sitä ei voi helposti ryssiä, kunhan katsoo että silppu on koko ajan liemen peitossa. Jos homma kuitenkin menee reisille (en itse esim. niin millään onnistunut hapattamaan soijapavun ituja (soijapavut sellaisenaan kun ovat niin pahoja)) niin yleensä kama menee homeeseen joka ei ole kovin vaarallista jos sen onnistuu pinnalta kuorimaan veks. Jos tavara on jo melkolailla hapanta, kannattaa se vaihtaa puhtaaseen astiaan ettei niin helposti ala uudelleen homehtumaan. Liemi saattaa mennä sameaksi ja makunautinto ei sitten ole kaksinen. No kyllä se hieman samenee joka tapauksessa. Jos tuotos alkaa haisemaan todella kuvottavalle, sellaiselle niinkuin miltä joku oikein inha sianpaska haisee, on alkanut voihappokäyminen (tai joku, en muista tarkkaan) ja tuotos täytyy heittää menemään. Uskokaa minua kun sanon, että sen kyllä huomaa. Juuri noin kävi niille soijapavuilleni, pariin eri kertaan. Onko kukaan hapattanut ituja onnistuneesti? Periaatteessa pitäisi onnistua, vieläpä ihan hyvin.

Juu se vielä, että jos on epävarma niin voi valmisteluvaiheessa lorauttaa sekaan kaupan hapankaalin lientä tai jotain hapankaalimehua mutta ei se oikeasti ole tarpeellista. Jotkut kuulemma käyttävät heraa, eli sitä jäljelle jäävää osaa maidosta josta on maitoproteiini erotettu esim. juustoksi. Sitä en ole itse tullut kokeilleeksi.

Okei kysyttävää? Rohkeasti kokeilemaan. Hapannauris on sairaan hyvää kuten jo hehkutin, ja hapanlanttu toimii myös. Punajuuresta tuli limaista enkä pitänyt siitä. Uijui, sellaiset puutarharkut ovat aivan sairaan hyviä hapatettuina, unohtakaa suolakurkut! Sieniä voi kuulemma heittää sekaan, mutta ei paljoa koska ne sellaisenaan eivät hapannu. Jotain sellaisia pikkutatteja jotka eivät mene limaiseksi liemessä kuukausikaupalla uituaan. En ole sitä itse kokeillut, mutta voisin kuvitella että olisivat aika halvatun hyviä.

Kalan hapattamista en ole kokeillut. Ruotsissahan ne syövät sitä syrströmmingiä eli hapansilakkaa joka haisee skeidalle mutta on kuulemma hyvää. En ole itse asiassa koskaan päässyt edes maistamaan. Ruotsalaiset silakat hapatetaan ruisjauhojen ja veden seassa joten olomuotokin lienee ällöttävä.

Selkis?

Hiillosnauriit on hyviä nekin. Olen joskus käärinyt niitä folioon ja laittanut saunan uuniin hiillokseen tai kaivanut nuotion alle, mutta hiillosruokien laittamisessa olen aina ollut huono. Siinä pitää olla joku sellainen ote että kauanko ruoan pitää hiilloksessa ja sitä otetta minulla ei ole koskei tuo ole minulle kovin tyypillinen tapa laittaa ruokaa.

Siihen tyrnimehuun älysin muuten laittaa sokeria niin jo alkoi maistumaan. Sellaisenaan pelkän veden kanssa oli tosiaan aika etovaa mutta lämpimään veteen ja sokeriin sotkettuna toimii kyllä. Sääli vaan että maistelin tyrnimehua ekaa kertaa oksennustaudissa, joten mielessäni tyrni maistuu samalle sitä juotaessa että paluumatkalla. No kyllä se siitä. Sitä tyrnijugurttia pitää kokeilla jos sitä jostain löydän.

Jugurttiakin voi muuten väsätä himassa, se on helppoa. Joko erityisellä koneella (jolla se on aivan naurettavan helppoa) tai termospullossa kuten minä teen joka on sellaista säätämistä mutta energiaa säästyy ja säätäminen on tosi kivaa kun sille päälle sattuu. Sitä niinkuin kasvattelee sitä jugurttia, ihan samalla tavalla kuin hapantuotteitakin taikka ituja. Ehkä tuollaiset ruoat vetoavat hoivaviettiini tai jotain. :)

Oliko puhetta vielä muusta?

Hei juu kiitti podcastista, olette mainioita. Hyvä että selvisitte taudeista, ainakin Helsinki on ollut helisemässä tämän sitkeä flunssan kanssa ja samaan aikaan on tätä noro-virusta (tjsp.) joka saa ihmiset oksentelemaan ja ripuloimaan. Jesh, mutta hyvää jatkoa ja iloisia kesäpäiviä.

Mitään kovin kaksista politiikkaa tm. en tähän viestiin saanut tungettua, mistään ydinvoimasta tai sensemmoista. Vieläkö jaksaisi... ääh, olkoot. Tai no ehkä pyöräilyä voisi tässä hieman hehkuttaa, se on niin hienoa. Autot pois kaupungeista, ärrr!

15 maaliskuuta, 2007 01:07  
Anonymous Anonyymi sanoi...

Oho vau, tulipa pitkä juttu 8)

15 maaliskuuta, 2007 01:08  
Blogger ISBini sanoi...

Mo,

Maailman paras flunssalääke, joka muuten sopii varpuihmisillekin on ehdottomasti ns. kerkkäviina.

Resepti on tämä:
1. Ostetaan taskumattipullo kirkasta viinaa esim. jellonaa.
2. Ostetaan toinen pullo jota juoden odotellaan, että kuusenkerkät (ne vaaleanvihreät nuput) puhkeavat.
3. Käydään napsimassa naapurin metsästä kerkkiä pullonpohjalle parin sormen leveydeltä
4. Laitetaan kerkkäviina kaappiin odottamaan talven flunssia.
5. Flunssassa nautitaan lusikallinen aamui-illoin

25 maaliskuuta, 2007 13:48  

Lähetä kommentti

Linkattu muualta:

Luo linkki

<< Etusivulle